Puolan reissu
6. joulukuuta 1996 perjantai
Janin syntymäpäivä. Jani 12 vuotta.
Itsenäisyyspäivä. Suomi 79 vuotta.
Ahtisaari Presidentti 59 vuotta.
Juhlitaan. Lähtekäämme kukonlaulun aikaan.
7. joulukuuta lauvantai
Kukko lauloi kello 4.30. Lähdettiin kello 5.00 Mittarissa lähtölukema 751116 km. Kuorma eräästä tehtaasta Luoma-aholta. Määränpää eräs tehdas Czestochowassa (Puola)
Tuuli Länsiluoteinen 7 metriä sekunnissa. Lämpötila + – 0 astetta. Uudessakaupungissa kello 10.00. Tankataan 560 Iitraa. Tullissa avataan TIR CARNE. Via Baltika Viro-Latvia-Liettua olisi ehkä edullisempi mutta kuorman arvo on yli 4 miljoonaa ja sillä olisi monenlaisia vaikeuksia Baltian rajoilla.
Luen ennen laivan lähtöä Dynamo nimistä lehteä, joka kuuluu BONK-ilmiöön ja kertoo laveasti aivan älyttömiä asioita vakavaan sävyyn. Esimerkiksi kuinka tuotetaan sähköä sardiinien voimalla niin paljon, että se riittää koko kaupungin tarpeisiin. Sitä oli jo kokeiltu 1899 Turun saaristossa, koska ei tarvinnut vetää sinne sähköjohtoja. Se toimi loistavasti ja asukkaat oli tyytyväisiä, mutta hajuhaitat oli hirveät ja vihreä liike vastusti sardiinivoimaloita kovasti. Sitten senaikaiset kettutytöt polttivat sardiinivoimalan. Se ei ehkä ihan ollut näin, mutta näin minä sen muistan ja sillä sipuli.
Laiva lähti kello 12.00 ja syönnin ja saunan jälkeen mentiin nukkumaan. lllalla syötiin sitten aamupala ja ajettiin maihin Hargshamniin kello 19.15 Kaisun aikaa. Oli vähän jäistä ja Ismo näky vähän katuvan kun päästi mun ajamaan. Onhan ne lapset tietysti parempia. Ennen Upsalaa sumu katos ja tiekään ei enää ollut jäinen. Tukholman läpi on ihan hyvä nykyään ajaa huonommankin ja olemme kello 21.00 Norrköpingissä kun Ismo tulee ajamaan. Nuokuin penkillä Röökiin asti, mutta sitten menin taakse nukkumaan.
8. joulukuuta sunnuntai
Kello 5.00 kysyin Ismolta tulenko ajamaan vai jaksakko sinä vielä. Ismo sano että nuku sinä vaan ja minähän nukuin. Se on kumma miten se voi aina nukuttaa vanhaa miestä. Luulis sitä oppineen valvomaan kun on ikänsä opetellu. Kaisu sanoo minun jotenkin nukkuvan jo sängyssä, mutta autossa minä olen ollut aina oikein hyvä.
Kello 6.30 ollaan Ystadissa. Käydään hakemmassa liput ja tullissa. Ajetaan laivan viereen pysäköintiruutuun. Laivan nimi on Kopernikus. Kenttämies mittailoo autoja askelmitalla ja muuttaa pituuden jos on ilmotettu liian lyhyeksi. Me joudutaan lykkäämään aisan sisään mutta veetään se heti laivassa uudestaan pitkäksi ettei ota kulmat kiinni.
On sunnuntai ja laivassa on vain muutama kuorma-auto. Ruoka tarjoillaan pöytiin seinällä on kuva jostain laihasta vanhasta miehestä ja jos se ei ole kapteeni ni se on se Koperniikkus. En kyllä tunne kumpaakaan henkilö- eli persoonakohtaisesti. Mennään nukkumaan. Herättyämme illalla syömme taas aamiaisen.
Ollaan Swinoujscissa kello18.00 Tullissa leimataan TIR carne ja maksetaan joku pieni 35 zlotyn maksu, noin 80 FIM. Olin vaihtanut tonnilla slotia noin 430 FIM. Joudun käydä kahesti pienimässä kun tullilla ei ole antaa takasin. Piti olla tasaraha.
Päästään portista nopeasti ja ollaan kohta ulkona satama-alueelta. Mies kauppaa karttaa muttei me osteta kun on liian kallis. Ei siitä voi lähteä kuin oikealle ja vasemmalle, me lähdetään vasemmalle, kun tämä on ollut ennen vasemmistolainen maa. Vasen on täällä oikea ja niin se on nytkin. Poliisi auto mittaa nopeutta heti kulman takana. Eihän me olla vielä edes vauhdissa.
9. joulukuuta maanantai
Pimeässä mitään maisemia nää. Pikitie on mustaa ja viiva on keskellä valkonen jos se on siihen valkoseks piirretty. Obornikissä ollaan kello 2.00 ja täällä pitäs tullata ja jatkaa sitten Czestochowaan.
Aamulla mennään konttoriin kun väki tulee töihin. Yhteyshenkilö on nimeltään Ewa Wröblewska tai sinnepäin. Kysytään sitä neuvonnasta. kun me ei heti ymmärtämättömät ymmärrä, tyttö ohjaa meidät kädestä pitäin vintille missä tämä Ewa on. Ewa kysyy mitä Suomeen kuuluu ja me valehdellaan, että hyvää kuuluu, mutta niinhän sekin varmaan valehtelis meille, jos me sellasta kysyttäs. Käskee ajaa toista tietä vasemmalle. Me ajetaan ei ensimäistä vaan toista, mutta se onkin ensimäinen tie se toinen tie. Jätetään agentille paperit, se käskee autoon odottamaan. Odotetaan. Keitetään ruokaa. Odotetaan.
Katselen vähän ympärilleni. Yöllä kun tulimme oli pimeää ja monenväriset jouluvalot paloivat kauniina ulkona kuusissa. Mainosvalot palo niin kuin oikein sivistyneissä maissa pitääkin. Mutta päivällä tämä paikka on kuin missä tahansa Venäjällä. Ruma kerrostalo vierellä ja avonainen roskakasa siinä kohtaa missä Suomessa on lasten leikkihiekkalaatikko. Verkkoaita ympärillä ja kaksi piikkilankaa ylimpänä.
Henkilö- ja pakettiautojen vetämiä peravaunuja, joissa oli luultavasti Saksasta tuotuja henkilöautoja. Kaikista autoista oli akselit ja pyörät otettu pois. Pääsin persoonakohtaisesti siihen käsitykseen, että se oli jotenkin tullaukseen liittyvä juttu. llmeisesti akseliton auto ei ole auto ja siitä ei tarvitse maksaa tullia. Onhan Suomessakin ihan yhtä omituisia sääntöjä.
Kello 15.00 tulli tuli agentin kanssa ja lommilangat katkaistaan. Tulli vilkaisee sisään ovesta. Vielä 15 min ja paperit on selvä. Tänne jää perävaunun tavarat ja 17.00 lähdemme kohti Czestochowaaa.
Ensin Poznaan ja sieltä Kaliszin kautta Låskiin. Siellä saimme sakon 8 tonnin painorajoituksen takia. Vähän kiertoa ja olemme tiellä numero 1 Warsova-Byron. Kello 23.00 olemme perillä ja kello 1.00 on kuorma purettu. Miehet (10 miestä) odottivat meitä. Onneksi ei menty välillä nukkumaan.
Soitettiin huoltoasemalta kotiin, että ollaan tyhjänä ja lähdetään kohti Saksaa.
10. joulukuuta tiistai
Kello 3.00 lähellä Opolea aletaan nukkumaan lakisääteistä 8 tuntia. Nukuttu. Syödään makkarat ja leivät. Aurinko paistaa kauniisti niin hyville kun pahoillekin. Varmasti pahoille lämpösemmin kun niillä on paremmat vaatteet.

Katos on kallellaan vasemmalle. Onko se suunniteltu vai muuten kallistunut. Jos oltas suomessa niin ilmanmuuta suunniteltu. Täällä en tiedä.
Lähdetään ajamaan Iänteenpäin. Täällä on kaikki Suomen varikset. Tai sitten niitä on täällä omastatakaa näin paljon. Tuhannen varista pellolla ja vartijat puissa. Vartijat on isoja ja Iihavia; toiset varmaan syöttää niitä puihin. Miksihän ne vartijat katsoo itäänpain. Niinkuin lännestä ei mikään uhkais. Kyllä Lipponen opettaa.
Kello 14.00 ostetaan tuliaisia ja syödään keittoa. Kello 16.00 Saksan rajalla 17.00 ollaan Dresdenissä. Täällä pelaa jo GSM:kin. Jörgenin kautta saadaan paluu läheltä Hallea. Joskus huomenna. Ajetaan Leipsigin ja Hallen väliselle Rastille ja ollaan siinä yötä.
11. joulukuuta keskiviikko
Kello 11.00 Saadaan tarkka osoite ja lähdetään yrittämään olisiko kuorma lastattavissa tänään. Paikan nimi on Leuna lähellä Hallea. Tehdas on vanha kombinaatti, yli 3 km pitkä alue. Porttia oli monta. Ajettiin ensimmäiselle portille. Sieltä ohjattiin portille 6. Se oli ihan toisella puolen tehdasta. Epäilin jo meidän eksyneen kun portti olikin siinä edessämme. Sitten piti täyttää kaavake missä kysyttiin, mikä auto, mitä miehiä, mitä haetaan. Saatiin lappu, missä oli rakennuksen numero joka oli 3602 Lappu leimattiin portilla. ja sitten etsimään rakennusta 3602. Luultavasti rakennuksia on ainakin 3602, sillä kaikki pienetkin rakennukset on merkitty. Rakennus löytyi ja sieltä luukku, josta tyttö kirjoitti lastauspaperit ja neuvo mistä löytyy Iastauslaituri. Laituri löyttyi ja kuorma oli päällä ja paperit käissä kello 15.30, lähdettiin ajamaan pois.
Minä olin avannut lihapurkin ja käteni. Käsi ja kaikki piirturinkiekot olivat veressä. Kyllä pitää olla tunari.
Ajetaan Berliinin kehälle ja siitä länteen kohti Hampuria ja Lyypekkia. Ruotsin kautta ei ole paikkoja, kun yksi Finlinkin laiva on ajanut karille. Huomiselle suoralle laivalle on varma paikka ja aletaan nukkumaan kello 22.00.
12. joulukuuta torstai
Aamulla lähetään ajeleen ja käydään Citti marketissa ostoksilla, kun on joulukin tulossa. Veli-Mattikin on Pyhälahen Jaakon autolla ostoksilla ja TL Transin auto. Käydään video osastolla jossa on paljon videoita ja televisioita. Yksi video näyttää että mulla on vetoketju auki. Niinpä tietysti, ollu varmaan koko päivä, mutta kun ei ole ollut televisiota josta olisi voinut tarkistaa. Ruokaosastolla oli maistiaisia joka hyllyn kulmalla; viiniä, juustoja ja makkaraa. Siellä oli sen laivan purserikin jolla me mennään kotiin. Sanoi ostavansa täältä kun henkilökunnalla on rajoitukset omista ostoista.
Ajetaan Nordlandkai viittaa ja haetaan Iiput. Ajetaan Railshipin viereen. On 2 tuntia aikaa ja mennään laivaan katsomaan videoita. Tyttö tuo heti kahvia ja mulle kuumaa vettä.
Laivassa on suomalainen miehistö. Se on konttilaiva ja autoja ei tule kuin 7 kappaletta ja 4 venäläistä saksalaisen mersun ostajaa. Lähdetään kello 17.00. Käydään saunassa. Hyvä Sauna. Syödään. Katsotaan televisiota. Nukutaan.
13. Joulukuuta Perjantai
Syödään. Saunotaan. Syödään. Katsotaan videoita. Syödään. lllalla tuulee aikalailla. Kalenteri keinuu seinällä kuin kellon heiluri. Pitää saada uni ennen Pohjanmeren ristiaallokkoa.
14. Joulukuuta Lauvantai
Herään Turun satamassa tytön hakatessa ovea lusikalla aamiaiselle. Kello 7.00 saadaan passimme. Ulos laivasta; pakkasta -15. Terve Suomi.
TAISTO ALEKSI.
